Hill+Knowlton Strategies

Niin, harva meistä varmaan voi rehellisesti sanoa lukeneensa. Sopimusteksti on kirjoitettu fonttikoolla 6 ja tekstiä on kaikki materiaali mukaan lukien kymmeniä sivua.

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin asianajaja Petri Rinkinen kuitenkin suosittelee lukemaan mihin sitoutuu ja mihin antaa oikeudet, kun rekisteröityy sosiaalisen median palveluihin, esimerkiksi Facebookiin tai YouTubeen. Jokaiseen palveluun rekisteröityessään käyttäjä nimittäin hyväksymällä ns. allekirjoittaa sopimuksen, jossa usein hyvinkin tarkasti määritellään käyttäjän (usein vähäiset) ja palveluntarjoajan (usein laajat) oikeudet. Kannattaa olla tarkka, ettei vahingossa luovuta oikeuksiaan, esim. tekijänoikeuksia tai käyttöoikeutta, sosiaalisen median palveluntarjoajalle.

Viestintätoimisto Hill & Knowlton ja asianajotoimisto Castrén & Snellman järjestivät viime viikolla yhteisseminaarin aiheesta Sosiaalinen media ja juridiikka. Ohjelma oli kattava ja mielenkiintoinen: työoikeus, yrityssalaisuudet ja sisäpiiritieto sosiaalisessa mediassa, kriisiviestintä, immateriaalioikeudet, yksityisyydensuoja sekä koko digitaalisen viestinnän ekosysteemin rakentaminen. Minkä keskustelun seminaari herättikään! Ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen Twitterissä kanavatunnuksen #juridiikka alla käytiin vilkasta pohdintaa aiheen ympärillä.

Castrén & Snellmanin asianajaja Anu Kaisko kertoi työntekijän ja työantajan velvoitteista sosiaalisessa mediassa. Aloituspallo on edelleen työnantajilla – yrityksellä tulee olla sosiaalisen median pelisäännöt ja ne pitää olla ohjeistettu kaikille työntekijöille. Kun on selvästi ohjeistettu ja työntekijöille kommunikoitu mikä on sallittua ja mikä ei, työnantajan on helpompi osoittaa onko työntekijä menetellyt ohjeiden vastaisesti, jos tällainen epäilys työnantajalla herää. Joten yritykset ohoi, missä viipyy ohjeistuksenne? Työntekijänne kaipaavat niitä!

Työntekijä ei voi kuitenkaan livahtaa kuin koira veräjästä, sillä työntekijällä on uskollisuusvelvoite myös vapaa-aikana työnantajaansa kohtaan. Toisin sanoen työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen työrooliinsa. Siksi esimerkiksi Ruotsissa lastenhoitaja sai potkut Facebook-kuvansa vuoksi. Kuvassa lastenhoitajalla oli pipo, jossa luki “PORN STAR”.

Hill & Knowltonin toimitusjohtaja Tarja Jussila painotti yrityksen kriisivalmiutta sosiaalisessa mediassa. Mikään yritys tuskin haluaa tulla yllätetyksi housut kintuissa ja useimmilla onkin jonkinlainen kriisiviestintäohje. Aina kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida, joten tärkeää on miten, koska ja millä tavalla reagoi.Tämä kävi hyvin ilmi yhdysvaltalaisen Domino’s Pizzan tapauksessa. Yritys oli esimerkillisesti kunnostautunut sosiaalisessa mediassa, sillä oli oma YouTube-kanava, Twitter-tili sekä profiilit Facebookissa ja MySpacessa. Mutta mitä tapahtuikaan? Kaksi Domino’sin työntekijää sai päähänsä kuvata epämiellyttäviä pilailuvideoita ja julkaista ne YouTubessa. Videoissa työntekijät mm. tunkivat ranskanperunoita nenäänsä ja tämän jälkeen näyttivät, miten näitä ranskanperunoita tarjoiltiin edelleen asiakkaille. Kriisi oli valmis.

Yrityksen nopean toiminnan ansiosta Domino’s pelasti sen minkä pystyi. Yrityksen johto tuli välittömästi esiin kasvoillaan ja julkaisi anteeksipyyntövideon YouTubessa eli siellä, missä sosiaalisen median käyttäjät ovat ja missä alkuperäisetkin videot olivat. Domino’sin brandi toki vahingoittui kriisissä, mutta miten pysyvästi, sen näyttää aika.Ajanhermolla oleva yritys siis pohtii suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Se ohjeistaa työntekijäänsä, suunnittelee kriisiviestintänsä ja miettii, mikä on yrityksen strategia ja tavoitteet ja miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamisessa, niin myynnin, markkinoinnin, henkilöstöjohtamisen kuin sisäisen ja ulkoisen viestinnänkin näkökulmista. Vai onko näin?

NMC-käsiohjelma, kuva: Aino Frilander

Hill & Knowltonin Ilmastotalkoot-projektista, Never Mind the Copenhagen -seminaarista on nyt vierähtänyt jo hetki, ja powerpointeja on saatu nettiin, blogikirjoituksia blogeihin ja kuvia Facebookiin.

Lupasimme projektiryhmän kanssa alun perin, että oma tapahtumamme ei olisi yksi niitä turhia seminaareja, joita järjestetään maailmassa liikaa (ne, joissa ihmiset esittelevät tylsillä kalvoilla tavallisia asioita – kaikille tuttu ilmiö).

Luulen, että saatoimme onnistua tämän vähän uhkarohkean lupauksen lunastamisessa, sillä yleisö kuunteli esityksiä sujuvasti vielä viideltä perjantai-iltana. Tai sitten Bio Rexin ahtaista elokuvapenkistä oli vain todella vaikeaa karata.

Ilmastotalkoiden uudet teesit

Pyysimme erilaisia tyyppejä vastuullisuusasiantuntijoista filosofeihin ja mainosmiehistä seikkailijoihin puhumaan meille siitä, miten me kaikki voimme töissä (ja kotona) ratkaista ilmastonmuutoksen asettamia haasteita. Tässä tiivistetysti muutama teesi suoraan seminaarista:

1. Uskalla epäonnistua. Kannusta siihen muitakin. Sitä kautta kehittyvät parhaat ideat.

2. Sano ”VAU, mikä mahdollisuus. Tämmöistä ei tule vastaan kuin kerran koko maapallon elinaikana!”. Sano se uudestaan. Ja uudestaan.

3. Lähipiiri muokkaa elämääsi enemmän kuin mikään muu. Siksi jokainen on vaikuttaja. Aloita tänä viikonloppuna.

4. Kuuntele Mozartia.

Lisää fiksuja ajatuksia löydät kalvoista.

Tästä eteenpäin

Onko Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihojen tulosten aiheuttama pettymys haihtunut ja toivo tulevaan suuri? Onko maailma muuttunut?

No… tavallaan kyllä. Ainakin pienessä mittakaavassa. Oli upea kokemus olla pakkautuneena elokuvateatteriin miltei kuudensadan innostuneen ihmisen kanssa, jotka lähtivät kotiin täynnä ideoita. Ja jos he ovat viime viikkojen aikana muuttaneet läheistensä maailmankuvaa, ollaan jo pitkällä.

Kiinnostuneille tiedoksi: Lisätietoa talkoista löytyy Ilmastotalkoot-sivulta, ja ensi vuoden projekteja suunnitellaan jo.

Tuuli Kaskinen kuva: Aino Frilander

Kuva: Aino Frilander

Useilla ihmisillä ’se’ on. Kutsutaan sitä sitten sisäiseksi ääneksi, kuudenneksi aistiksi tai intuitioksi, se kertoo meille vaistonvaraisesti, mitä jossakin tilanteessa pitäisi tehdä – tai olla tekemättä. Intuitio ohjaa käytöstämme tilanteissa, joissa vakiot viisi aistia eivät riitä.

Vaistonvarainen intuitiomme on valjastettu myös teknologiseen käyttöön ja ihmistä palvelemaan. Sixth Sense -teknologia on eleiden kautta toimiva käyttöliittymä, joka laajentaa ympärillämme olevan fyysisen maailman digitaalisella informaatiolla. Voimme olla vuorovaikutuksessa tämän netissä sijaitsevan tiedon kanssa käsieleidemme kautta. Teknologian kehitti MIT Media Labin opiskelija Pranav Mistry.

SixthSensen prototyyppi  koostuu taskuprojektorista,  kamerasta ja peilistä. Ne ovat yhteydessä taskussa olevaan puhelimeen, joka toimii linkkinä pilveen, webissä olevaan tietoon. Järjestelmää voi käyttää sormenpäällä, myös monikosketuksen tapaan. Ympärillämme olevat seinät, pinnat ja tavarat toimivat käyttöliittymänä. Paremman puutteessa käyttöliittymäksi käy oma kämmen ja projisoitua kuvaa voi ohjata sormilla. Niinpä puhelimen näppäimistöä voi ohjata sormella kämmenelle projisoituna. Valokuvia voi ottaa sormin tehtävällä ”kehystävällä” eleellä, ja niitä voi katsella mitä tahansa pintaa vasten. Ihminen voi piirtää ilmaan @-merkin, jolloin hän voi tarkistaa sähköpostinsa tai muodostaa ranteeseensa ympyrän ajan tarkistusta varten. Sovellukset ovat lähes rajattomat, mutta parhaimman kuvan mahdollisuuksista saa katsomalla videon. Tätä voi todella kutsua aidoksi intuitiiviseksi käyttöliittymäksi! Sixth Sense -video on kuvattu TED-konferenssissa, jossa Pattie Maes ja Pranav Mistry demonstroivat sitä. Teknologia on prototyyppiasteella, mutta olisi todella mukava tietää, saako sitä joskus ostaa kaupasta – ja jos, niin milloin.

Kuudes aisti on nyt kuuminta hottia: sixth sense technology tuottaa reilut kaksi miljoona osumaa Googlen kautta. Yksi parhaista osoitteista on Pranav Mistryn oma projektisaitti.