Apr
2010
Luithan sopimustekstin Facebook-rekisteröitymisen yhteydessä?
Niin, harva meistä varmaan voi rehellisesti sanoa lukeneensa. Sopimusteksti on kirjoitettu fonttikoolla 6 ja tekstiä on kaikki materiaali mukaan lukien kymmeniä sivua.
Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin asianajaja Petri Rinkinen kuitenkin suosittelee lukemaan mihin sitoutuu ja mihin antaa oikeudet, kun rekisteröityy sosiaalisen median palveluihin, esimerkiksi Facebookiin tai YouTubeen. Jokaiseen palveluun rekisteröityessään käyttäjä nimittäin hyväksymällä ns. allekirjoittaa sopimuksen, jossa usein hyvinkin tarkasti määritellään käyttäjän (usein vähäiset) ja palveluntarjoajan (usein laajat) oikeudet. Kannattaa olla tarkka, ettei vahingossa luovuta oikeuksiaan, esim. tekijänoikeuksia tai käyttöoikeutta, sosiaalisen median palveluntarjoajalle.
Viestintätoimisto Hill & Knowlton ja asianajotoimisto Castrén & Snellman järjestivät viime viikolla yhteisseminaarin aiheesta Sosiaalinen media ja juridiikka. Ohjelma oli kattava ja mielenkiintoinen: työoikeus, yrityssalaisuudet ja sisäpiiritieto sosiaalisessa mediassa, kriisiviestintä, immateriaalioikeudet, yksityisyydensuoja sekä koko digitaalisen viestinnän ekosysteemin rakentaminen. Minkä keskustelun seminaari herättikään! Ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen Twitterissä kanavatunnuksen #juridiikka alla käytiin vilkasta pohdintaa aiheen ympärillä.
Castrén & Snellmanin asianajaja Anu Kaisko kertoi työntekijän ja työantajan velvoitteista sosiaalisessa mediassa. Aloituspallo on edelleen työnantajilla – yrityksellä tulee olla sosiaalisen median pelisäännöt ja ne pitää olla ohjeistettu kaikille työntekijöille. Kun on selvästi ohjeistettu ja työntekijöille kommunikoitu mikä on sallittua ja mikä ei, työnantajan on helpompi osoittaa onko työntekijä menetellyt ohjeiden vastaisesti, jos tällainen epäilys työnantajalla herää. Joten yritykset ohoi, missä viipyy ohjeistuksenne? Työntekijänne kaipaavat niitä!
Työntekijä ei voi kuitenkaan livahtaa kuin koira veräjästä, sillä työntekijällä on uskollisuusvelvoite myös vapaa-aikana työnantajaansa kohtaan. Toisin sanoen työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen työrooliinsa. Siksi esimerkiksi Ruotsissa lastenhoitaja sai potkut Facebook-kuvansa vuoksi. Kuvassa lastenhoitajalla oli pipo, jossa luki “PORN STAR”.
Hill & Knowltonin toimitusjohtaja Tarja Jussila painotti yrityksen kriisivalmiutta sosiaalisessa mediassa. Mikään yritys tuskin haluaa tulla yllätetyksi housut kintuissa ja useimmilla onkin jonkinlainen kriisiviestintäohje. Aina kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida, joten tärkeää on miten, koska ja millä tavalla reagoi.Tämä kävi hyvin ilmi yhdysvaltalaisen Domino’s Pizzan tapauksessa. Yritys oli esimerkillisesti kunnostautunut sosiaalisessa mediassa, sillä oli oma YouTube-kanava, Twitter-tili sekä profiilit Facebookissa ja MySpacessa. Mutta mitä tapahtuikaan? Kaksi Domino’sin työntekijää sai päähänsä kuvata epämiellyttäviä pilailuvideoita ja julkaista ne YouTubessa. Videoissa työntekijät mm. tunkivat ranskanperunoita nenäänsä ja tämän jälkeen näyttivät, miten näitä ranskanperunoita tarjoiltiin edelleen asiakkaille. Kriisi oli valmis.
Yrityksen nopean toiminnan ansiosta Domino’s pelasti sen minkä pystyi. Yrityksen johto tuli välittömästi esiin kasvoillaan ja julkaisi anteeksipyyntövideon YouTubessa eli siellä, missä sosiaalisen median käyttäjät ovat ja missä alkuperäisetkin videot olivat. Domino’sin brandi toki vahingoittui kriisissä, mutta miten pysyvästi, sen näyttää aika.Ajanhermolla oleva yritys siis pohtii suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Se ohjeistaa työntekijäänsä, suunnittelee kriisiviestintänsä ja miettii, mikä on yrityksen strategia ja tavoitteet ja miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamisessa, niin myynnin, markkinoinnin, henkilöstöjohtamisen kuin sisäisen ja ulkoisen viestinnänkin näkökulmista. Vai onko näin?
