Oct
2012
Voihan vaalivideo
Tarkastelen nipullista verkossa julkaistuja syksyn kunnallisvaalivideoita. Millä tavalla ehdokkaat hyödyntävät verkkovideoita tänä syksynä?
Vaalivideoita yhdistää edelleen televisiosta tuttu kerronta. Ehdokas esittää vaaliteemansa kameralle mainostyyliin tai luettelee haastattelijalle tärkeänä pitämiään paikallisia arvoja ja asenteita. Joukossa nähdään myös musiikkivideoita, kuvatykitystä tai teleprompterihenkistä tekstin juoksuttamista.
Videoita hyödynnetään aitouden ja läheisyyden rakentamisessa. Jutellaan kuin ihminen ihmiselle. Yhdestä huokuu perinne ja paikallisuus, toinen on tuonut kaverin kertomaan itsestään. Useimmiten katsoja saa kurkistaa ehdokkaan elämään tai arvomaailmaan: voidaan puhua keittiön pöydän ääressä tai kyläkoulun portailla.
Suoraa keskusteluun kannustavaa sisältöä kampanjavideoissa ei kuitenkaan vielä näe. Ehdokkaat eivät haasta katsojia vuoropuheluun. Koska näemme vaalivideon, jossa luvataan vastata äänestäjien kysymyksiin videon kommenttikentässä? Tai kuka ruokkisi keskustelua läsnäolevalla ja riittävän tiheään päivittyvällä videoblogilla? Osallistetaanko äänestäjiä jo videon käsikirjoitusvaiheessa?
Videoon suhtaudutaan edelleen yksisuuntaisena viestintäkanavana.
Vaalivideoita julkaistaan runsaasti YouTubessa ja Vimeossa. Monilta näyttää kuitenkin unohtuneen, että videonjakopalvelut ovat samalla sekä yhteisöpalveluita että suosituimpia hakukoneita.
Olisi paikallaan huomioida myös näiden palveluiden käyttäjät ja luonne. Turhan usein vaalivideon tiedoista puuttuu ehdokkaan nimi, äänestysnumero tai vaalipiiri sekä ohjaus lisätiedon äärelle. YouTuben käyttäjälle tällainen vaalityö näyttäytyy torsona. Ja jos ei video vastaa hakusanoihin, ei se näyttäydy katsojalle ollenkaan.
Yhteisöllisissä videonjakopalveluissa kohderyhmät saattavat ryhtyä keskustelemaan. Vähäisissä videoiden kirvoittamissa kommenteissa ei kuitenkaan näy ehdokkaiden osallistumista. He käyttävät videonjakopalveluita lähinnä julkaisualustana ja jakavat videoita pääsääntöisesti muissa kanavissaan muun sisällön täydentämänä. Ehkä keskustelukin on siellä?
Kampanjavideoiden kirjosta voi bongata niin laadukkaita kuin kotikutoisempia toteutuksia. Jotkut puolueet tai poliittiset ryhmät tarjoavat ehdokkaiden videoille yhdenmukaista tyyliä tai kimppakanavaa YouTubeen. Tällä voi välttää räikeimmät tein itse -toteutukset. Moni video pääsee silti ruodittavaksi karuimmille vaalivideoille omistautuneessa Facebook-ryhmässä.
Syksyn kunnallisvaalivideoiden selkeimmät yhteiset tekijät ovat niiden perinteisessä mainosmaisuudessa, yksisuuntaisessa viestinnässä ja vahvassa paikallisuudessa.
Kunnallisvaalit ovatkin ennen kaikkea paikalliset vaalit. Paikallisissa vaalipiireissä ehdokkailla ja äänestäjillä on parhaat mahdollisuudet kohdata toisensa kasvotusten. Kuullaanko noissa kohtaamisissa vaalivideoiden kirvoittamaa keskustelua?